Ulkonäöllä on väliä

Maa-artisokan kukkia maljakossa. Aurinko lohdutti ainoaa vielä kuihtumatonta.
Leivoin ensimmäistä kertaa amerikkalaista kurpitsapiirakkaa, mutta siitä ei ole kuvaa, se katosi parempiin suihin humauksessa, yksin en kuitenkaan koko piirakkaa syönyt. Maku oli ihan ok, mutta ulkonäöltään piirakka näytti lanttulaatikolta taikinapedillä. Nyt ymmärrän miksi se tavataan kuorruttaa kuohukermalla. Yritin parantaa ulkonäköä pölysokerilla ja puolukoilla, tosi kaunis, mutta vain hetken. Tarjolla oli lanttulaatikon näköistä piirakka, jonka keskellä uiskenteli muutama puolukka sulaaneen sokerin muodostamassa lammikossa. Seuraavan kerran varaan kermavaahtoa ihan esteettisistäkin syistä.

Tuoksuherneet jaksavat kukkia aina vaan. Luulin jo poimineeni viimeisen sadon, mutta nämä eivät luovuta.

Toissailtana innostuin lähtemään metsään kurkkaamaan sienitilannetta. Se on parempi kuin hyvä, mitä suppilovahveroihin tulee. Kannattaa lähteä näiden perään päiväsaikaan, sillä hämärässä ne piiloutuvat entistä paremmin. Hieno saalis tuli kuitenkin. Lampaankääpiä oli myös runsaasti, mutta niitä en poiminut, ovat niin raskaita kantaa kotiin.