Quantcast
Channel: Autuas olo
Viewing all 757 articles
Browse latest View live
↧

Omavaraisuutta

June 30, 2013, 1:41 am
$
0
0
Kasvimaa on päässyt vauhtiin ja nyt täältä nostetaan jo puutarhurin palkkaa. Toukokuussa oltiin tälläisissä tunnelmissa. Siitä kolme viikkoa eteen päin näytti tältä. Kiipeilytelineet ovat vielä melko tyhjiä, mutta nopeasti niihin kapuaa kaunista ja hyödyllistä.

Aamupalaan kourallinen ahomansikoita.

Kun taimet ovat kasvaneet suuremmiksi, laitan niiden juurelle nurmikon leikkuusta tullutta ruohokatetta, joka pitää maan rikattomana, kuohkeana ja kosteana. Tuholaisten torjumiseksi on hyvä istuttaa kumpaanuuskasveja, ne myös parantavat toistensa kasvua ja makua. Kumppanuuskasveista tietoa mm. täältä. Porkkana ja sipuli ovat hyviä kavereita.

Vihannesportulakka (yläosassa) sisältää erittäin runsaasti C-vitamiinia ja omega 3 -rasvahappoja sekä E-vitamiinia. Alaosassa kasvaa salviaa ja limeoreganoa. Linssiluteena kaiken ylle kumartunut kamomilla.

Viherkaaleihin oli ilmestynyt kaalikoita, sain lähipuutarhalta avuksi rohtosamettikukkia. Kiitos, Merja! Kasvissa on mielestäni ihana tuoksu, mutta tuhohyönteiset eivät tykkää. Lisäksi kasvi on ihastuttava mauste, se maistuu vähän rakuunalta, sekä lehdet, että kukat ovat syötäviä. Aion myös ruiskuttaa kaaleja nokkosvedellä ja/tai raparperivedellä. Nämä toimenpiteet yleensä tehoavat ja onneksi kaalit ovat jo niin suuria, ettei pahoja tuhoja ehdi syntyä. Kirppojen parveilu vaikuttaa menevän ohi ja uskallan kohta istuttaa rucolasalaatin. Villirucola, joka on monivuotinen kärsii joka vuosi kirppojen hyökkäyksestä, hyvin siitäkin lopulta tulee satoa.

Kesäkurpitsoita pääsee ihan kohta maistelemaan. Satoa kannattaa korjata koko ajan muuten on pulassa suuren saaliinsa kanssa. Yhtenä kesänä kasasin niitä kellariin kuin puupinoa, jokainen vierailija joutui ottamaan mukaansa niin paljon kuin jaksoi kantaa.

Persilja ja tilli kasvavat myös katteessa. Katteen avulla kasvit pysyvät myös puhtaina sateiden aikaan.

Ystävältä saadut palmukaalit kasvavat kovaa vauhtia. Kiitos, Leena! Samasta osoitteesta ovat kotoisin kuvan samettikukat :)

Monet yrtit torjuvat myös tuholaisia. Etanat eivät tykkää iisopista, kirvelistä eivätkä krassista. Mintut ja ja salvia torjuvat kaalikärpästä. Lisäksi kasvimaalla rehottaa villinä siankärsämöä, kehäkukkia ja samettikukkia harhauttamassa tuholaisia ja kaunistamassa paikkoja. Silti voi tapahtua outoja asioita, liljakukko pesiytyi valkosipuliin? Luulin, ettei valkosipulista pidä täällä muut kuin minä :) Onneksi kukot ja toukat oli helppo hävittää ihan käsipelillä.

Bienvenido a Autuas olo juani espejo jurado de Doña Mencia! Welcome to join Autuas olo, Harry Goaz from New Mexico!
Mukavaa sunnuntaita kaikille!
↧
Search

Rankka päivä

July 2, 2013, 3:28 am
$
0
0
Käytiin eläinlääkärissä. En tiedä kummalle lääkärireissut ovat rasittavampia, kotiin päästyämme olemme molemmat uupuneita. Tuntui, ettei antamani loishäätö tehonnut, Nero sai köhimiskohtauksia, joten suuntasimme tohtorin puheille. Tilannetta ei helpottanut se, että viime käyntimme jälkeen vastaanotto oli muuttanut ja uusi lääkärikin oli puikoissa.
Meitä molempia jännitti, mutta Nero sai hyvää hoitoa ja järeämmän loishäädön.
Tänä vuonna punkkejakin tuntuu olevan tavallista runsaammin liikkeellä, punkkiliuoksesta huolimatta olen poiminut Nerosta kaksi punkkia ja omalta iholtanikin olen löytänyt yhden, joka ei onneksi ollut ehtinyt kiinnittyä. Koskaan aiemmin täällä asuessani en ole saanut punkkeja vaikka rymyän metsissä ja pöpelikössä.
Nero luikahti piiloon nukkumaan ja minäkin taidan köllähtää riipputuoliini kirjan kanssa.

Olen poiminut jo muutaman litran mustikoita, yritän ehtiä ennen kuin rastaat syövät kaiken. Vaikka luulin, ettei puunkaatoepisodin jälkeen voi toivoa mustikoita lähimetsiköstä, löytyi niitä kuitenkin ensihätään ihan tarpeeksi. Ei kuitenkaan entisajan saaliita. Viime kesänä pakastin 30 litraa ja kun vasta sulatin pakastimen, löytyi sieltä vielä sitäkin saalista vaikka olen syönyt talven aikana marjoja lähes joka aamu.

Lämpimästi tervetuloa Autuaan olon piiriin, Saara!
Rentoa kesäilyä kaikille!
↧
↧

Uusi ystävä

July 3, 2013, 10:00 pm
$
0
0
Ystävä löytyi kirpputorilta ja toimii puutarhapöytänä.

Edellinen omistaja oli maalannut Ystävän pronssin kukertavaksi, sopii minulle. Pöytätasona on lasi, joka on löytynyt kierrätyskeskuksesta. Kelpaa tuossa siemailla kahvia ja nauttia mustikkapiirakkaa.

Tervetuloa Autuaaseen oloon Jori, oikeastaan jo vanha ystävä!
Leppoisia päiviä kaikille ystäville!
↧

Grillattua petuniaa

July 5, 2013, 10:00 pm
$
0
0
Kuusen juurelta löydetyssä vanhassa pallogrillissä on vapusta asti grillattu orvokkeja, ne leikattiin alas ja nyt herkutellaan petunialla.

Heräteostoksena alesta toin kotiin oudon värisen petunia. Se ei ole ihan elämänsä kunnossa, mutta kyllä se tästä virkistyy kun pääsee hyvään hoitoon.

Lämpimästi tervetuloa mukaan kaikki Bloglovinin kautta Autuasta oloa seuraavat lukijat!
Rattoisaa viikonloppua kaikille!
↧

Kesätyö

July 8, 2013, 1:43 am
$
0
0
Otin kevyen kesätyön, lupasin testata riipputuolia. Kunnollinen riippumatto on ollut haaveissani jo pitkään. Yksi täysin kelvoton tekele sai minut varovaiseksi, enkä ole uskaltanut hankkia uutta, pitäisi saada testata käytännössä.
Suhtauduin riipputuoliin vähän varauksella, saisinko kiinnitettyä sen kunnolla, voiko siinä rentoutua vai onko se kiikkerä, ahdas?
Sopivan varjoinen paikka löytyi lehmuksen siimeksestä. Kiinnittäminen oksanhaaraan kävi minulta helposti, kiinnitystarpeet tulivat tuolin mukana. Tarpeisiin kuuluu myös erittäin tukeva koukku, jonka voi ruuvata rakenteeseen ja ripustaa tuolin siihen.












Mäkin haluun tälläisen!
Tuolivalintani oli säänkestävä ja jättikokoinen Domingo, koska se tulee viettämään kesän ulkona. Tuoli on kyllä helppo irrottaakin lukkokoukusta ja viedä suojaan sateelta.
Riipputuoli on osoittautunut täydellisen ihanaksi kesäpesäksi. Se on niin suuri, että pystyn oikaisemaan itseni sen sylissä ja vaikka vaipumaan uneen. Kangas tukee kehoa täydellisesti, jokainen asento tuntuu hyvältä ja miellyttävä painottomuuden tunne rentouttaa. Ainoa huono puoli on se, että kun kirjan kanssa köllähdän tuonne, rentoudun niin, että usein nukahdan. Helteelläkään ei hiosta kun selän alla on vain ohut kangas.
Jokainen täällä tuolia kokeillut on ihastunut siihen, tässä ystävättereni tyylinäyte. Minusta tuntuu, että tämä saattaakin olla parempi valinta kuin haikailemani riippumatto. Ja koska arinkotuoli on aina varattu, on minulla nyt oma paikka kesähaaveiluun. Nero kyllä tulee syliin kun köllöttelen tuolla (vähän epäluuloisena aluksi), mutta itsekseen se ei riipputuoliin hakeudu.

Herätä kun ruoka on valmista.
Miehinen näkökulma asiaan.

Olen jo miettinyt, miten saan tuolin viritettyä talveksi sisälle.
La Siestalla, joka näitä  tuoleja myy, näytti olevan myös kätevä teline, johon tuolin voisi ripustaa.
Putiikista löytyy paljon kauniita ja mukavia riippumatoja ja -tuoleja, minua alkoi kiinnostaa retkimatto, kevyt, helposti kiinnitettävä riippumatto saattaisi olla oivallinen vaelluksilla.

Näitä ja monia muita herkkuja löytyy täältä.
Suosittelen lämpimästi, rentouttavin löhöilypaikka ikinä.

Bienvenido a Autuas olo, Kique Ruiz!
Lämpimästi tervetuloa Autuaan olon piiriin, Miss Marple!
Kaikille leppoisaa heinäkuun viikkoa!
↧
↧

Varaudu vitsauksiin!

July 10, 2013, 2:20 am
$
0
0
Mustialan ruusu kukoistaa tälläisenä sateettomana kesänä.
Useampi kaveri on kertonut blogin oudosta katoamisesta. Kannattaa tehdä varmuuskopio blogista omalle kovalevylle. Netissä on paljon ohjeita, yksi tuore löytyy täältä.
Varmuuskopio sisältää siis kaiken senhetkisen blogin sisällön (kuvista linkit). Oman varmuuskopioni koko on vähän yli 23 MB, postauksia 570.
Varmuuskopio ei kuitenkaan tallenna blogin ulkoasua, joka on hyvä tallentaa erikseen. Tuolta samalta sivulta löytyy linkki ohjeeseen.
Jos ei ole varmuuskopiota kannattaa ottaa yhteyttä Bloggerin tukeen.

Olen viime aikoina saanut yllättävän paljon roskapostikommentteja. Tiedättehän, niitä englanninkielisiä, joissa ylistetään kirjoittamaasi artikkelia erittäin mielenkiintoiseksi jne. Ne sisältävät yleensä linkin jollekin sivulle. Blogger on osannut ohjata ne kaikki roskapostiin. Jostain syystä myös omat vastakommenttini menivät yhdessä vaiheessa roskapostiksi, mistä sitten poimin ne takaisin. Eli kannattaa joskus käydä kurkkaamassa roskapostilaatikkokin.

Oltiin illalla Neron kanssa rantaretkellä. Poimin vähän mustikoita ja kirottua, kotiin tultua löysin paidan alta ensimmäisen hirvikärpäsen. Nekin ovat aikaisessa. Koskaan aiemmin en ole näillä kotikulmilla tavannut hirvikärpästä. Tuolla kauempana metsässä niitä sen sijaan ropisee anorakille syksyn sienisaalistuksessa.

Nero oli vähän vetämättömän oloinen, se kävi halkopinon päälle lepäilemään kun poimin mustikoita. Yleensä se touhuaa kovasti omissa puuhissaan retkillämme. Ruokakaan ei oikein maittanut, ehkä helle oli vienyt mehut prinssistä. Yöllä ruoat olivat kyllä kadonneet kupista ja kissa on vetäytynyt jonnekin sateensuojaan torkuille.

Sade on tähän mennessä ollut aika onnetonta, toivoisin kunnon kastelua.

Leppoisia kesäpäviä kaikille!
↧

Mansikkaähky

July 11, 2013, 10:00 pm
$
0
0
Kävin eilen luomumansikkatilalla poimimassa punaista herkkua. Poimijoita kehoitettiin maistelemaan ahkerasti marjoja, ja onhan se hyvä maistella, että voi olla varma mitä laatikkoonsa poimii.
Mansikan satokausi päättyi tällä tilalla tähän. Sanoivat, etteivät muista koskaan poiminnan päättyneen näin aikaisin.
Kotona valmistin marjat nopeasti säilytykseen ja samalla vähän maistelin niitä vakuuttuakseni, että ovat hyviä. Mansikoita voi syödä liikaa, se tuli todistettua. Aikamoinen mansikkaähky.

Tämän kesän mansikkainnostus johtuu tästä Leena Lumin postauksesta, jossa hän arvioi Sinikka Piipon kirjan Puhdasta ravintoa.

Harjaneilikoita kasvaa siellä täällä. Niissä on kiehtovia väriyhdistelmiä ja sävyjä. Kukka on kestävä ja kaunis, leviää hyvin itsekseen.

Mietin miksi kasvia kutsutaan harjaneilikaksi? Ehkä siksi, että nuput muodostavat tälläisen harjan.



Vaaleanpunaisen harjaneilikan takana näkyy viime vuonna saamani pehmytmesiheinä. Se on suloisen pehmeä kirjavalehtinen, melko matalana kasvava heinä. Jos minulla olisi kuupuutarha, laittaisin tätä sinne. Se loistaa salaperäistä valoa illan hämärässä.

On taas perjantai, toivottelen hyvää viikonloppua kaikille!
↧

Luuranko huussissa

July 14, 2013, 1:40 am
$
0
0
Olimme Neron kanssa illalla mustikoita poimimassa.

Katsoimme mitä vesimittari näyttää. Olen kuullut, että jokaiseen kerrostaloasuntoon haluttaisiin asentaa oma vesimittari. Mitenkähän ne siellä viihtyvät?

Nero pyysi avaamaan rantasaunan huussin oven. Ei siksi, että hätä olisi yllättänyt, vaan hän halusi näyttää jotakin.
Pitkään käyttämättömänä olleen huussin lattialla oli sulkakasa, jonka sisällä oli linnun luuranko.

Huussin ovi on painunut niin, että oven yläpuolelle on tullut rako, josta lintu ilmeisesti oli keplotellut itsensä sisään. Ulos se ei enää osannut tulla samaa reittiä. Ovessa on pieni ikkuna ja lintu parka oli varmaankin yrittänyt vapauteen sitä kautta ja ehkä pökertynyt.

Taitaa olla jokin rastas. Linulla on hennot luut, ne eivät paina juuri mitään ja otteen täytyy olla hyvin kevyt, ettei rusenna olemattoman ohuita luita kasaan. Rastas lepää nyt luonnonhistoriallisella osastolla lasiarkussa kuin Lumikki.

Mustikoitakin löytyi muutama litra, illalla ei ollut edes hyttysiä kiusana, rannalla kävi vilvoittava tuuli.

Lämpimästi tervetuloa mukaan Pioni!
Kaikille mukavaa sunnuntaita!
↧
Search

Rehevöityvää

July 16, 2013, 1:17 am
$
0
0
Kasvimaalla tapahtuu kaiken aikaa. Runsas pari viikkoa sitten näytti tältä. Ja tuolta löytyy linkit aiempiin versioihin. Etualalla kukkii virmajuuren lisäksi suopayrtti, väriminttuja, päivänkakkara ja siankärsämö.
Olen jo paljon karsinutkin kasvustoja, jättimäisen lipstikan leikkasin alas ja kuritin harmaaminttua reilulla kädellä.

Sisääntulo, humala on kiivennyt porttiin ja ihan taustalla maa-artisokka kohoaa tiheänä kasvustona jo parin metrin korkeudessa.
Paratiisi tarjoaa jo paljon satoakin, kuten salaatteja, persiljaa, tilliä ja muita yrttejä, sipuleita, kaaleja....

Vaaleanpunainen väriminttu on perhosten ja pörriäisten suosiossa. Tätä on jaettu paljon uusiin koteihin ja huomenna lähtee taas jakopala ystävälle.

Värimintut kasvattavat kukkansa hauskasti kerroksiin.

Ruiskaunokki tuo myös väriä kasvimaalle. Se on mielestäni kaunis yhdistelmä kehäkukan kanssa.

Salaattifenkolit pulskistuvat.

Pensaspapu kukkii ja pieniä papujakin on alkanut jo kehittyä.

Krassi kuuluu kasvimaalle.

Samoin kuin samettikukat

ja kehäkukat.

Meillä tuulee reippaasti ja ilma on raikastunut hellepäivistä. Kaivattua sadetta ei ole kuulunut ja iltaisin vierähtää aika tovi kastelukannun kanssa. Perjantaina näkyy sääkartalla pisaroita, ehkä silloin saa taivaallista kastelua.

Mukavaa kesäviikkoa kaikille!
↧
↧

Kuin silloin ennen

July 18, 2013, 12:04 am
$
0
0
Käväisin Hämeenlinnassa vierailulla. Taidemuseossa on nostalginen näyttely: Kuin silloin ennen - Lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana.

Koivun kuvat ovat ikoneja suomalaisesta elämästä 1920-1950 luvuilta.
Monipuolinen taiteilija oli äärimmäisen tuottelias kuvittaja.

Kuvien lapset ovat kilttejä ja puhtoisia. Voisi kuvitella, että ennen oli kaikki paremmin ja elämä auvoista.
Itse pidän eniten Koivun satukuvituksista, joihin liittyy paljon muistoja lapsuudesta.
Näyttelyssä on esillä myös aikakausiin kuuluvaa esineistöä. Varsinainen nostalgiapläjäys, käykää katsomassa.

Hämeenlinnan Taidemuseo
Rudolf Koivu - Kuin silloin ennen
24.5.-27.10.2013

Aukioloajat
ti-to 11-18
pe-su 11-17

Pääsin tapaamaan myös Myrsky-koiraa. Musta koiranpentu, joka ei ole hetkeäkään paikallaan on vaikea kuvauskohde, mutta jotain sentään onnistuin nappaamaan.

Torstai on toivoa täynnä!
Leppoisaa päivää kaikille!
↧

Kahden varjon prinssi

July 19, 2013, 10:00 pm
$
0
0
Viimein saimme sadetta. Neron päivälepopaikka suuren koivun juurella on yleensä aika suojaisa sateellakin. Pieni päivänvarjo ja puun lehvistö ovat suojanneet prinssiä ihan hyvin sekä paahteelta, että pisaroilta.
Kunnon sateen saavuttua aurinkotuoli kuitenkin alkoi kastua ja prinssi oli hyvin hämmästynyt tilanteesta. Henkilökunta kipaisi oitis hankkimaan parempaa suojaa ja uusi suuri varjo löytyi nopeasti alesta. Kuvassa sataa ihan reippaasti, mutta Nero voi jatkaa rauhassa uniaan. Vain kuvaajan outo hiipparointi havahdutti ruhtinaan päivätorkuilta, jotka tämän jälkeen jatkuivat myöhään iltaan asti.

Juuri ennen sateita alkoi unikkoniittyni kukoistaa. Suunnitelma ja alkutoteutus löytyvät täältä.

Onneksi suurin osa kukista on vielä nupulla, joten ne toivottavasti selviytyvät hyvin sateesta.
Nautin joka tapauksessa siitä, että joku muu kastelee välillä, sillä veden juoksuttaminen alkoi jo väsyttää.

Mukavaa viikonloppua kaikille! Kesä jatkuu ensi viikolla entistä rehevämpänä kunnon kastelun jälkeen ja ehkä sienilläkin on nyt mahdollisuus.
↧

Oliiviyrtti

July 21, 2013, 10:00 pm
$
0
0
Yrttitarhan tämän kesän uutukainen on oliiviyrtti eli viherhopeayrtti (Santolina rosmarinifolia). Kasvi on puumainen, ainavihanta ja tuoksuu voimakkaasti oliiviille. Sanotaan, että se myös maistuu oliviille, mutten ole ihan varma. Maku on mielenkiintoinen, voimakas, hieman havumainen ja ehkä siinä on oliivin aromi. Sopii mausteeksi salatteihin ja esimerkiksi pastakastikkeisiin.

Oliiviyrtti on monivuotinen, laitoin sen ruukkuun, koska en ole varma onko se talvenkestävä, tietääkö joku?
Sitä suositellaan aidannekasviksi, kaipa se selviäisi talvestakin.
Oliiviyrtin kasvatti kylän puutarhuri.

Oliiviyrtti kukkii samanlaisin keltaisin kukin kuin tämä sukulaisensa hopeayrtti (Santolina chamaecyparissus).
Kasvi kukkii jo toista kierrosta tänä kesänä. Hopeayrtti on vanha luostarikasvi ja sitä on käytetty liköörissä, lääkkeissä ja kosmetiikassa. Tuoksukin on hyvin lääkemäinen. Tätä en ole käyttänyt ruoanlaitossa vaan se kasvaa ihan koristeena.

Welcome to join Autuas olo, María Cecilia!
Oikein lämmintä viikkoa kaikille!
↧

Pettymyksiä ja iloja

July 24, 2013, 3:31 am
$
0
0
Tänään piti olla aurinkoista ja lämmintä koko maassa, niin luvattiin eilen valtakunnallisessa radiossa. Ulkona on tuulista ja harmaata, eikä tuuli totisesti tunnu tulevan Saharan suunnasta.
Illalla pitäisi samppanjapullon poksahtaa aurinkoisessa puutarhassa ja pöytien notkua herkuista.
Tuntuu siltä, että sade on todennäköisempi kuin auringonpaiste. Moon pettyny.

Kerrottujen pioniunikkojen sijaan niitylleni nousee vain yksinkertaisia unikoita. Missä vika, moon niin pettyny.
No, hyvä että jotakin nousee.

Mutta kasvimaalla kukoistaa. "Kukkia on vaikka lähtisit torille myymään", tuumasi naapurin vanhaisäntä kun kävi tuomassa perunasäkin ja sipuleita. Eli satoa ropisee laariin jo naapurinkin puutarhasta, voisiko paremmin olla? Tuolla takana maa-artisokat rehottavat ja latva-artisokkakin on kehittänyt lupaavan nupun.

Ruusukvitteni kypsyttää hedelmiään.

Keskilavassa kesäkurpitsa Rondini, jonka taimet sain ystävältäni tekee ensimmäistä hedelmää. Tavallista vihreää kesäkurpitsaa on nautittu jo runsaasti. Lisäksi tuossa kasvaa salaatteja, kehäkukkia, ruiskaunokkia ja joka paikkaan tunkeva kurkkuyrtti. Hyasinttipavun varren, sen yhden ainoan itäneen, katkaisin vahingossa, saa nähdä mihin se ennättää.

Kasvimaan vartijalla on ollut kiireitä. Pari vuorokautta on mennyt niin, ettei Neroa ole näkynyt kuin joskus aamuyön hetkinä ruokakupilla. Näin käy usein täydenkuun öinä, kissoilla on silloin omat kiireensä. Tänä aamuna kuitenkin heräsin prinssin vierestä ja nyt uni maittaa kissalle aurinkotuolissa.

Mukavaa viikkoa kaikille!
Helteitä odotellessa.
↧
↧

Syksyn makua

July 26, 2013, 10:00 pm
$
0
0
Olimme illalla myöhään Neron kanssa metsäretkellä. Maisema näytti jo aika syksyiseltä vaikka kesää on vielä paljon jäljellä.
Liekö kuivuuden syytä, että lehdet ovat alkaneet jo kellastua.

Yöt ovat jo pimeitä.

Prinssin kuutamokeikat ovat tältä erää ohi ja aikaa jää seurusteluunkin. Aamiaiset nautitaan rutiinin mukaan taas yhdessä ja sen jälkeen suoritetaan prinssin huoltotoimenpiteitä, kuten harjaaminen, korvienpuhdistus ja punkkitarkastus. Sitten Nero käy varjojensa alle torkuille henkilökunnan siirtyessä päivän askareisiin.

Leppoisaa viikonloppua kaikille!
↧

Kaveri auttaa

July 28, 2013, 10:00 pm
$
0
0
Unikkoniitty täydellistyy. Pioniunikot avautuvatkin myöhemmin kuin yksinkertaiset serkkunsa.
Nuo suloiset vaaleanpunaiset kaunottaret kasvoivat Saaripalstan Sailan lahjoittamista siemenistä, kiitos vielä näistä sulottarista! Kukkien värisävy on juuri sellainen vaaleanpunainen, josta pidän ja joka sointuu täydellisesti unikkoniitylleni.

Suuri kukka on niin painava, että korkean ja hennon varren voi olla vaikea kannatella sitä, mutta ei hätää, kaveri auttaa. Hajuherne on ojentanut auttavan kärhinsä.

Unikoissa on vain yksi huono puoli, niiden kukinta on ohi liian nopeasti, näitä jaksaisi ihailla koko kesän.

Black Peony

Kukkien lakastuttua on siemenkotaniittykin kaunista katseltavaa.

Leppoisaa viikkoa kaikille!


↧
Search

Kypsää tavaraa

July 30, 2013, 10:00 pm
$
0
0
Kasvimaan portilta astutaan suoraan unikkoniitylle, joka on vain puolitoista metriä leveä ja kaksi pitkä, mutta niitty yhtä kaikki. Näkyyköhän se huumepeltoja etsivässä satelliittikuvassa? Turha kuitenkin lähteä poimintaretkelle, niityllä ei kasva opiumunikkoa. Kauneusarvo ei jää yhdeltäkään ohikulkijalta huomiotta.

Unikkoniitty rajautuu hajuherneisiin, jotka ovat vasta aloittaneet kukinnan. Ajattelin, että jotain värikästä ja suloista pitää olla vielä kun unikot ovat kukkineet.
Hajuherneistä voi poimia ihanan, tuoksuvan kimpun joka päivä. Mitä enemmän kukkia poimii, sen innokkaammin ne kasvavat.
Kun kumarrun poimimaan hajuherneitä, pyllistän mintulle ja suloinen tuoksusinfonia leviää ympäristöön.

Hajuherneillä on upeita värityksiä, kuten tämä lämpimän ja kylmän punaisen räikeä yhdistelmä.

Kasvimaan yleiskuva näyttää nyt tältä. Olen kitkenyt jo paljon poiskin, esimerkiksi kurkkuyrttejä, jotka ovat erinomaisia pörriäisten houkuttelijoita kurpitsoiden ja kurkkujen lähellä, nyt ei houkuttelijoista enää ole pulaa, sillä tuolla käy aivan mahtava pörinä kaiken aikaa.

Herukkaperhonen nauttii viiniruutasta.

Kesäkurpitsa Rondini on valmis poimittavaksi.

Herneitä pitää myös poimia joka päivä.

Herukat ja karviaisetkin ovat poimimista vaille, nämäkin jokapäiväinen herkku.
Loppukesä on antoisaa aikaa, puutarhuri saa nauttia työnsä hedelmistä ja nostaa palkkansa.
↧

Nenäkästä

August 1, 2013, 10:00 pm
$
0
0
Osallistumme liikkeellä olevaan nenähaasteeseen.

Kissalla on erinomainen hajuaisti. Kun kuljeskelemme Neron kanssa ulkona, minulta menee ohi monta tärkeää viestiä, jotka kissa lukee vaivattomasti. Joskus polun yli kaartunutta heinänkortta on nuuskuteltava pitkään, jotta voi varmistua kuka siitä on kulkenut.
Nero varmaan pohtii, miten ollenkaan tulen toimeen kun en kuule mitään, näe mitään enkä haista mitään, noin kissan mittapuulla.

Haistan kuitenkin kesän!
Mukavaa viikonloppua ja alkanutta elokuuta kaikille!

↧
↧

Projekti

August 3, 2013, 10:00 pm
$
0
0
Viimeinkin, kun kesäloma on jo ohi sain tehtyä rautasänkyprojektin. Kierrätyskeskuksesta löysin viitosella vanhan laverin, josta sain passelin pohjan sängylle. Purin laverin ja leikkasin pohjan sopivan kokoiseksi. Suunnittelin tästä kirppislöydöstä siis sohvaa edesmenneen tilalle.

Tavarantarkastaja saapui paikalle.

Kyllä tämä ihan tukevalta tuntuu.


Täältäkin tarkasteltuna vaikuttaa kestävältä.


Pääty kestää hyvin nojaamista.

Mahtuu mukavasti köllöttelemään.
Mutta hei, eikös tämä ole aika korkea sohvaksi?
Nero on ihan oikeassa, sänky on tosi korkea, sopisi melkein paremmin sivypöydäksi kuin sohvaksi. Mutta saa nyt tehdä jonkin aikaa sohvan virkaa kun kerran tuli tehtyä. Voipi hyvinkin siirtyä ulkokäyttöön myöhemmin, sitten pitää tehdä taas uusi pohja. On vielä löydettävä sopiva patja ja sitten vain köllöttelemään.

Nyt lähden avoimiin puutarhoihin, mukavaa sunnuntaita kaikille!
↧

Tylsän hurmaava puutarha

August 5, 2013, 7:43 am
$
0
0
Sunnuntain puutarhapäivänä olin vierailulla Tylsän Mörököllin puutarhassa. Ihastuin paikkaan blogin kautta, mutta todellisuus ylitti odotukset.
Puutarha on suuri ja monimuotoinen, täynnä toinen toistaan kiehtovampia yksityiskohtia.
Mörokölli on keramiikkataitelija ja hänen valmistamiaan, iloisia hahmoja piileskelee puutarhan sopukoissa.

Vierailijoiden viihdyttämisestä huolehti erittäin ystävällinen isäntä, James. Tasapuolisesti hän huomioi jokaisen ja huolehti, että jokainen huomioi hänet.

Päivä oli helteinen, mutta puutarhassa löytyi mukavia varjoisia siimeksiä. Tunnelma oli kotoisa ja ihmiset juttelivat luontevasti keskenään, tuntui kuin ystävät olisivat kokoontuneet yhteen.
Kirkkaassa auringonvalossa otetut kuvat eivät pysty kunnolla vangitsemaan puutarhan lumovoimaa, joka oli kuin sadusta.

Jamesin lisäksi puutarhassa näkyi muitakin kissaeläimiä.

Punakonnanmarja

Mörököllien talo puutarhoineen ja monine lampineen tuo mieleen Muumimaan.

Tervetuloa!

Karstaohdake

Puutarha oli tulvillaan mielenkiintoisia, monia minulle tuntemattomia ja erikoisia kasveja. Erittäin kohtuullisella hinnalla saattoi päästä osalliseksi jakotaimista.

Puutarhaa ei kuulemma ole suunniteltu, vaan se on rakentunut vuosien mittaan pientilan pellolle, ja ehkä juuri spontanius tekee paikasta niin omaleimaisen ja persoonallisen. Mörököllien paikka muistuttaa jotenkin kasvitieteellistä puutarhaa, jossa vierailin viime kesänä, kurkatkaa tänne.
Tämä kotimainen versio on minusta kyllä paljon viihtyisämpi.

Suuri lummelampi kuin Monet'n puutarhassa.

Rannalla istui kalastaja, kissa odotteli vieressä osaansa saaliista.

Toisella rannalla loikoili auringossa viehkeä merenneito. Lammessa oli myös pieni saari, jonne pääsi siltaa pitkin.

Tarvittaessa löysi toinen toistaan kutsuvampia lepopaikkoja.

Metsäpuutarhaa

Liikuttava kohta oli edesmenneiden lemmikkien hautausmaa.

Vierailun jälkeen ymmärrän miksi Mörökölli usein sanoo, ettei hän osaa kuvata puutarhaansa, se on yksinkertaisesti mahdotonta. Jokainen kuva vaikuttaa lattealta todelliseen näkymään ja tunnelmaan verrattuna.
Kiitos Mörökölli, että sain käydä vierailulla.

Kotiin tuomisiksi löytyi muutaman taimen lisäksi suloinen sininen lintu keramiikkapajasta. Viimeinkin lintuhäkki sai kauan etsityn asukkaan. Hylätty pesä löytyi marjapensaasta.

Mukavaa viikkoa kaikille!
↧

Viiksen mitalla

August 7, 2013, 12:57 am
$
0
0
Mustan kissan mustat viikset on aika vaikea kuvauskohde, mutta onneksi hyvinhoidetut ja kiiltävät turpa-aistimet saa houkuteltua valolla näkyviin.
Osallistumme viiksipäivään, jonka laittoivat liikkeelle Helmi ja Mamma Naukulan kerhosta.
Viiksipäivän tarkoitus on tähdentää, ettei kukaan ottaisi kesäkissaa vaan kaikilla kissoilla pitää olla oma koti ja huolehtiva henkilökunta.

Komeat viikset ei ole mikään turha kapistus, ne ovat kissalle tärkeä aistimisväline, jonka avulla se pimeässä osaa suunnistaa tiheässäkin pöpelikössä. Viikset aistivat myös ilman liikkeitä ja niiden asento viestii kissan aikomuksista ja tunnetiloista, tärkeä kommunikointiväline muiden kissojen kanssa.

Tässä vielä meille yhtenä keväänä rantautuneen hylätyn kesäkissan viikset. Ristin pikku ilveksen Otoksi. Kuva on otettu jonkin aikaa sen jälkeen kun olin käyttänyt surkean ja likaisen kissan eläinlääkärissä ja se on saanut säännöllisiä aterioita.
Otto oli villiintynyt, selvinnyt talvesta joten kuten.
Se oli hirveän laiha, likainen ja takkuinen. Neuvokkaana se keksi ruoanlähteen Neron ruokakupilta, meillähän on aina ovet auki, taitavasti se hiippaili salaa keittiöön etsimään ruokaa.
Neron kanssa se tappeli niin, että iso, kiljuva, kahden kissan muodostama karvapallo pyöri ympäri pihaa.
Kun nappasin Oton kiinni ja vein eläinlääkäriin, se käyttäytyi mallikelpoisesti. Aloin ruokkia sitä säännöllisesti ulos ja mietin mitä teen sen kanssa, oli selvää, että Nero ei hyväksyisi sitä kaverikseen. Se oli meillä päässyt jo sylivaiheeseen, oli liikuttavaa kun se halusi karmeasta kohtalostaan huolimatta tulla syliin ottamaan pienet ettoset ruoan päälle. Sitten se aina lähti raahustamaan poispäin pihatietä pitkin, puhellen itsekseen, varmaan kiroten kovaa kohtaloaan.
Onneksi lähikaupungin eläinsuojeluyhdistys lupasi ottaa Oton huostaansa. Itku pääsi vaikka jätin Oton hyvään hoitoon, tuntui, että se hylättiin taas. Tällä tarinalla on onnellinen loppu, suloinen Otto leikattiin, hoidettiin hyvään kuntoon ja adoptoitiin pian omaan kotiin.
Älkää hylätkö kissaa luontoon!

Lisään tänne vielä, että Oton jälkeen on ilmestyi seuraavana vuonna toinen kesäkissa etsimään ravintoa, sen ristin
Otto II:ksi ja se koki saman kohtalon kuin Otto I.

Blogi sai tämän mieltä lämmittävän tunnustuksen Memento morin monitaitoiselta ja toimeliaalta Elinalta ja vielä toistamiseen kolmen kissan koukussa pyristelevältä Mamalta Kynsilaukkaajat-blogista. Kiitos oikein paljon teille molemmille.
↧
Viewing all 757 articles
Browse latest View live
Search