Vuosi 2023 alkoi kauniina, ensimmäinen päivä oli aurikoinen ja vähäluminen vesisateiden jälkeen. Halusin kuvitella, että on jo kevät.
Rantatöyräs oli lumeton. Jää houkutteli, mutta sinne ei ollut menemistä. Ehkä pakkasten jälkeen pääsee luistelemaan tai potkukelkkailemaan. Tosin ei ole mitään tietoa millaiseksi jää on muodostunut näissä edes kahtaalle sahaavissa säissä. Mikään ei ole niin kuin ennen.
Auringonpaiste ja (valheellinen) kevään tuntu nostivat energiatasoja.
Koivupölliin on kaiverrettu hieno koristekuvio.
Saunan kuistin hyllylle, pelotinvariksen pyrstön alle väsäsi västäräkki pesän viime kesänä. Pesintäajaksi piti jättää saunominen väliin. Keväällä laitan västäräkille pöntön saunarakennuksen toiselle puolelle. Niille on suunniteltu ihan omanlaisensa arkkitehtuurin omaava pömpeli.
Siivoilin saunalla uudenvuodenaaton saunomisen jäljiltä ja fiilistelin valoa.
Mukavaa pakkasviikonloppua kaikille!
PS. Ystäväni torui minua sanomalla, ettei saa valehdella blogissa. Hän viittasi edellisen postauksen väittämään heinä- elokuusta. ”Teillä ei koskaan löhöillä, vaikka kyllä pitäisi.”
