Taivaallinen lannoitus

Lämpipinä päivinä elämä on ollut miellyttävän loivaliikkeistä, sillä helteellä en jaksa paljon muuta kuin vähän kuopsutella varjoisissa paikoissa. Onneksi niitä on. Helteitä ja siimeksiä.
Pidän kellukoista, jostain taimivaihdosta sain tälläisen keltaisen version. Lajikkeesta ei ole mitään tietoa.

Tulikellukka on jo kauan kasvanut puutarhassa, pidän sen räikeydestä. Myös tavallinen ojakellukka saa kukoitaa täällä.

Kasvimaa tuottaa jo satoa. Retiisit Amethyst ja French Breakfast ja tuore valkosipuli. Valkosipuleiden suhteen olen täysin omavarainen. Kun viimeiset edellisvuoden sadosta on syöty, saa kasvimaalta jo pieniä itusilmuista kasvaneita herkkuja.

Varsinainen valkosipulisato on jo reippaassa kasvussa.

Johtuuko paksulumisesta talvesta, vai onko taivaalta satanut lannoitusta, sillä kaikki kasvaa tänä vuonna ennätysvauhtia ja olen kärrännyt perennoita kompostiin kärrykaupalla. En juuri lannoita perennoita, mutta viime kesän lopulla lisäsin viskoin vähän syyslannoitetta. Tummakurjenpolvi on hyvä pörriäiskasvi ja siinä on paljon mielenkiintoisia värivariantteja niin kukissa kuin lehdissä, mutta nyt tämä rakkaussuhde tuli päätökseensä. Tumma saa lähteä. Se oli levinnyt jättimäisiksi puskiksi ihan joka paikkaan ja tukahdutti muita kasveja. Viime kesänä leikkaisin kaikki kukinnot pois, jottei se siementäisi niin paljon, mutta jotenkin se vain on onnistunut leviämään. Vain yhteen penkkiin jätin pörriäisille kattauksen, mutta nekin siirtyvät kukittuaan kompostiin.

Arovuokot kukoistavat hopeatäpläpeipin takana.

Pionit kukkivat runsaanpina kuin viime kesänä. Ryhdyin antamaan lisätukea punaiselle maatiaispionille ja hämmästyin, sen juurella näkyvistä valkoisista kukista. Oliko pioni alkaönut tehdä valkoisia kukkia. Nämä paljastuivat tulppaaneiksi, jotka ovat kukkineet näkymättömissä pionin varjossa. Peurakaan ei ole löytänyt niitä.

Jos päivät ovatkin loivaliikkeisiä, yön viileydessä jaksaa touhuta ja usein lähdemme pehtoorin kanssa iltauinnille vasta puolenyön tietämissä.

Nero tosin ottaa vain hiekkakylpyjä rannalla, sillä välin kun minä pulikoin vedessä. Uimakausi alkoi tänä vuonna varhain, jo toukokuussa. Muistan monta juhannusta kun vesi on ollut vielä jääkylmää.

Kesäöissä on taikaa.

Pellolta nousee usvaa ilman viiletessä.

Nerolla ei ole kiirettä kotiin. Rantapolulla on paljon mielenkiintoista tutkittavaa.

Auvoisaa viikonloppua kaikille!