Meillä podetaan

Korona ei ole vielä ulottanut lonkeroitaan tänne, mutta eläinlääkäriin oli taas asiaa.
Hain Neron taas illalla tallinparvelta olkikasasta kun ruokakupilla ei oltu käyty koko päivänä.
Jotain oli vialla, annoin kipulääkettä, soitin eläinlääkärille ja seuraavana aamuna suunnattiin vastaanotolle.
Koska näitä kohtauksia on ollut jo muutama, ajattelin, että nyt asia selvitetään perin juurin.
Nero on köhinyt viime aikoina, eikä kyse voi olla loisista, kuten usein on annettu diagnoosiksi, sillä olen huolehtinut loishäädöstä tunnollisesti.

Uusi eläinlääkärimme tutki Neroa huolellisesti ja verikokeista ilmeni, että pehtoori kärsii hypertyreoosista, eli kilpirauhasen liikatoiminnasta. Vaiva on melko yleinen varsinkin vanhemmilla kissoilla. Onko muilla kokemusta tälläisestä kissan vaivasta?
Nyt Nerolla on kilpirauhaslääkitys, jota se on saanut joka päivä jo viikon ajan. Lisäksi saimme paria muuta paranemista vahvistavaa lääkettä ja antibiootin, jota en onnistu saamaan kissaan millään keinolla. Pilleri on jättimäinen kissan kokoon verraten ja ilmeisen pahanmakuinen.
Huomenna menemme uudelleen eläinlääkäriin suunhoitoon, hampaista löytyi tulehdusta, täytyy pyytää uusi antibioottikuuri.
Nero on piristynyt ja joka ilta olemme tehneet kävelyretken niemelle lintuja katselemaan.

Rannalta löytyi erikoinen sieniviljelmä vanhasta kannosta. Aivan kuin simpukoita olisi kiinnittynyt puuhun.

Välillä lepäillään saunamökillä.

Kovasti jo kukkii puutarhassa. Tarhajouluruusu.

Kevätkaihonkukat alkavat avautua.

Lumikellot ovat jo lopettelemassa.

Krookuksia ilmaantuu jatkuvasti lisää.



Välillä talvi yrittää vielä kamppailla kevään kanssa.

Nyt on maisema taas kuin joulukortista. Kevät keikuttelee.

Toivottavasti olette kaikki pysyneet terveinä. Itse mietin, olenko karanteenin päätyttyä vielä yhteiskuntakelpoinen, niin nopeasti tuntuu mökkiintyminen ja metsittyminen etenevän.