Vieraani huomautti perjantaina, että lämpötila oli sama kuin hänen uutena vuotena käydessään. Rakeita, rakeita, rakeita ja vaihteeksi räntään. Taimet jurottavat ja osa on vielä sisätiloissa.
Parina aamuna olen herännyt outoon meteliin, mutta ajattelin sen johtuvan voimakkaasta tuulesta. Semminkin kun pehtoori nukkui vieressäni eikä reagoinut ääniin.
Olin makuuhuoneessa vaihtamassa vaatteita kun näin ikkunan editse vilahtavan jotakin punaista. Kun kurkkasin mitä katolta putosi, näin pehtoorin jo tutkivan jotakin heinikossa ja ryntäsin ulos.
Kivijalan vieressä oli oravanpoikanen. Se vilisti pakoon maakellariin, jonka ovi oli tuuletuksen vuoksi auki. Nappasin kurresta kuvan ja häädin sen pois sopimattomasta paikasta. Se kipitti nurmikon yli kuusikkoon. Seuraavana aamuna heräsin taas outoihin ääniin ja lähdimme Neron kanssa ulos katsomaan. Portailla istui emo-orava. Nero katseli sitä metrin päästä ja oli, ettei voi vähempää kiinnostaa. Emo vilisti tiehensä, enkä nähnyt lapsukaisia vaikka tähyilin katolle monesta suunnasta.
![]()
Sama meno jatkui seuraavana aamuna. Lähdin ulos tutkimaan tilannetta. Kun pääsin talon kulmalle putosi räystäältä taas oravanpoikanen (onkohan näissä liito-oravaa). Poikaset eivät osaa emon lailla kiivetä seinää pitkin vaikka ne ovatkin jo aika isoja ja hyvin vikkeliä pakenemaan. Huomasin emon kiipeävän räystäslaudassa ja häivyin paikalta. Olin varhain keväällä nähnyt joitakin kertoja oravan lähestyvän taloa suuri tollo pesänrakennustarpeita suussaan ja arvelin sen rakentavan pesää jonnekin lähistölle. Koskaan en kuitenkaan saanut selville minne se meni. Toivottavasti koko pesue muuttaa pian muualle. En halua asua samassa talossa oravan kanssa. Ne eivät kuulemma ole mukavia vuokralaisia.
Voi kuitenkin käydä niin, että eläimet ryhtyvät vallankumoukseen, valtaavat talon ja häätävät minut. Monen ikkunan ylälaudan päällä on linnunpesä ja koko ympäristä vaikuttaa hyvin asutulta. Kuvassa rastaan rakennelma raidassa. Näköala suoraan marjapensaistoon.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
