Nero herätti minut yöllä kovalla uikutuksella. Se tuli saaliineen, pieni metsämyyrä, sisään ja suorastaan kiljui saalis suussaan. Olin aivan unessa ja jaksoin vaivoin kuitata: hyvä, hyvä. Se ei tainnut riittää prinssille. Se meni saaliineen sängyn alle ja piti sen päiväisen konsertin, jos en olisi kokenut tätä aiemmin olisin ollut varma, että kissa on haavoittunut tai sairas. Äänirepertuaari oli melkoinen. Mikähän tässä saaliissa oli niin merkityksellistä? Onneksi laulusessiot eivät toistu joka yö.
Viikonloppu on ollut juhlien aikaa, mutta olen ehtinyt
uurastaa myös viljelylaatikoiden kyllästyksen ja kasvimaan parissa. Seuraavassa postauksessa kerron uudesta ympäristöystävällisestä ja myrkyttömästä kyllästyskeksinnöstä ja kokemuksistani sen käytöstä.
Lämpimästi tervetuloa Autuaaseen oloon, Rouva Rentukka! Mukavaa kesäviikkoa kaikille.